kuoppari

Suomenusko tulee, oletko valmis?

  • Karhun kansalla on vihkioikeus.
    Karhun kansalla on vihkioikeus.

Luin tänään vanhan uutisen jonka mukaan uuspakanallinen karhun kansa sai vihki-luvan. Uutinen ilahdutti mieltäni useammalla tasolla.

En itse ole uskonnollinen tai isänmaallinen, vaan ennemminkin ateisti maailmankansalainen. Tunnen kuitenkin kunnioitusta (=isänmaallisuutta?) suomen kieltä ja Suomalaisuuden syvempiä juuria kohtaa, joita ehdottomasti edustaa suomenusko ja siihen liittyvät traditiot ja tarustot, kuten kalevala. Vaikka karhun kansa on hyvin pieni uskontokunta, on uuspakanallisia yhdistyksiä Suomessa paljon ja piilossa oleva kannatus näkyy nykyisin voimakkaasti kulttuurissa ja taiteessa. Monet muusikot ammentavat aiheita suomalaisesta muinais-uskonnosta ja esimerkiksi metalli-festareilla uuspakanuus on vahvasti läsnä

Suomenuskon uusi tuleminen korjaa historiallista vääryyttä. Suomenusko tapettiin aikanaan pakolla ja väkivalloin, kristinuskon tieltä ja tässä onnistuttiinkin valitettavan hyvin. Onkin mielenkiintoista että Venäjällä jonka vähemmistöjen kulttuuriperinnöstä Suomessa ollaan huolissaan, on säilynyt suomensukuisia kansoja, jotka on pitäneet kiinni perinteisestä luonnouskosta ja tavoista. Olisi suotavaa, että myös Suomessa tämä arvokas kulttuuriperintö heräisi uudelleen henkiin.

Maailmankansalaisena minua ilahduttaa uuspakanismin herääminen, koska Suomenuskon kaltaisia luonnonuskontoja on ympäri maailmaa. Parhaiten ne ovat yleensä säilyneet alkuperäiskansojen keskuudessa, mutta ne on sielä kulttuurin syvemmissä juurissa olemassa, myös meillä pakko-käännytetyillä kansoilla. Luonnonuskonnot onkin yhtä aikaa sekä kansan syvintä omaa kulttuuria ja samalla myös kansoja yhdistävä asia.

Tunnen myös helpotusta siitä että Suomalainen yhteiskunta on entistä vapaampi ja sekularistisempi, uskonnonvapaus on tärkeä arvo ja nyt toteutuu Suomessa entistä monimuotoisempana. Kirkko ja muut kristilliset yhteisöt ova myös kehittyneet suvaitsevampaan ja lähimmäistä rakastavempaan suuntaan. Vielä -90 luvulla kristittyjen suhtautuminen uuspakanoihin oli huomattavasti enemmän “demonisoivaa”, tästä on hyvä aloittaa/jatkaa sopuisaa maailmankatsomusten yhteiseloa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Sukukansoista kun puhutaan, puhuisin niiden omista luonnonuskonnoista enkä enää suomenuskosta. Mutta säilynyt on kaikkea, johtuen siitäkin, että ortodoksikirkko on varsin tehoton työssään monella tavalla. Marien, udmurttien ja hantien parissa olen törmännyt itsekin aitoon luonnonuskontoon, ersien parissa uudelleen elvytettyyn.

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho

Olet oikeassa, Korjasin tekstin sanamuodon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tiedän joitakin muinaisen Suomen uskonnon jumalista, mutta en ole koskaan kuullut onko tuolla Suomen uskonnolla jonkinlainen punainen lanka esimerkiksi moraaliopetuksessaan samalla tavalla kuin on löydettävissä vaikkapa kristillisyydestä.

Toisin sanoen antaako Suomen uskonto arkeemme jonkinlaisia ohjenuoria käyttäytymisestä tai asennoitumisesta toisiin ihmisiin?

Vanhoja uskontoja ja perinteitä on hyvä vaalia, mutta korvaavatko ne sen aukon, jonka kristillisestä kulttuurista luopuminen jättäisi? Ja tarkoitan tällä nimenomaan kristillisen kulttuuriperimän muodostamaa kollektiivista alitajuntaa ja sisäistettyä normistoa siitä riippumatta onko kansalainen millään tavoin uskovainen.

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho

"Suomenusko
Vastaaja: Kati L

Suomenuskossa ei varsinaisesti ole tiukkaa oppia siitä, miten ihmisen tulisi elää, mutta erilaisia hyveitä on siellä täällä listailtu omaksi huviksi ja hyödyksi.

Keskeisin periaate lienee kunnioitus. Se koskee ihan kaikkea ympärillä - kunnioitetaan henkiä, kunnioitetaan toisen omaisuutta, kunnioitetaan ympärillä olevaa luontoa. Kunnioitetaan muita ihmisiä ja heidän itsemääräämisoikeuttaan. Molemminpuolinen kunnioitus helpottaa tämän ajattelutavan mukaisesti kaikkien elämää. Sen voisi tietysti tulkita niinkin, että annetaan muiden olla omissa oloissaan, mutta enemmän se on rauhallista rinnakkaiseloa ja toisten huomioon ottamista - niin näkyväisen kuin näkymättömänkin. Kunnioitusta voi osoittaa myös suoraan, esimerkiksi muistamalla, uhraamalla, tervehtimällä jne. Sekin on muiden ihmisten kunnioittamista, että sanoo päivää eikä huudata musiikkia keskellä yötä liian kovalla.

Muut hyveet lienevät aika lailla samanlaisia kuin useimmissa muissakin uskonnoissa ja katsomuksissa - ahkeruus, rehellisyys, kohtuullisuus, ystävällisyys ja auttavaisuus nyt esimerkiksi. Hurskauskin on joskus mainittu, mutta sitä on vaikeaa joskus määritellä ei-kristillisessä yhteydessä. Useimmat ovat olleet kuitenkin yhtä mieltä siitä, että suurin osa hyveistä on universaaleja ja uskonnosta riippumattomia "hyvän elämän" periaatteita.

Suomenuskoiset listaavat yleensä myös kaksi muuta tärkeää arvoa elämässään: perinteisiin tutustumisen ja niiden arjessa elämisen omalla kohdallaan sekä luonnon arvostamisen ja suojelun. Näistä on muodostunut niin stereotyyppisiä asioita, että suomenusko määritellään "karjalanpiirakkauskonnoksi" ja vihta/vasta kädessään metsässä heiluva perinnepukuun pukeutunut hörhö määritelmälliseksi suomenuskoiseksi. On kuitenkin tärkeää huomata, että molemmat liittyvät suurempaan kokonaisuuteen *juurekkuuden* kokemuksena - perinteet luovat yhdyspinnan esivanhempiin ja omaan kulttuuriin, luontoyhteys taas laajempaan elämänpiiriin ja itseensä maaemoon. Kyse ei ole pelkästä elämäntavasta, vaikka sekin on selvästi tärkeäksi muodostunut osa suomenuskoisuutta, vaan myös hengellisestä yhteydestä, jonka vuoksi erilaiset perinnetavat ja luonnossa oleilu koetaan tärkeiksi ja oleellisiksi osiksi omaa hengellisyyttä." (http://www.lehto-ry.org/etiikka.html)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo vaikuttaa melko paljon samalta kuin japanlaisten shintolaisuus, jossa myös on monia jumalia erilaisille luonnossa esiintyville asioille. Perusoppi harmoniasta luonnon kanssa on myös samanlainen.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei Japanissakaan oma luonnonuskonto riitä heille, vaan varsinaisena moraalin ja elämäntavan ohjenuorana käytetään buddhalaisuutta.

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Polyteistiset uskonnot ylipäänsä eivät anna minkäänlaista toimivaa lakia tai moraalikoodistoa. Tämä on ainoastaa monoteististen uskontojen heiniä. Asiantilan voi todeta siitä, kuinka monta toimivaa ja suhteellisen kivat olot kaikille takaavaa yhteiskuntaa polyteistiset uskonnot ovat luoneet. Yhteiskunta on aina uskonnon luomus.

Monoteistiset lakiuskonnot ovat aina korkeamman kehitystason juttuja, sillä polyteistiset jumalat edustavat ja symboloivat aina jotain luonnonvoimaa, ominaisuutta, eläinkuntaa tai muuta sellaista. Monoteismi vaatii käsitteiden osaamista, sekä taitoa ymmärtää symboleita ja metafysiikan asioita.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Toivotaan että tämä käy vastaukseksi. Näin siis Wikipediasta lainattuna ei suomenuskolla ole sen kummempaa moraalioppia tai punaista lankaa, pääasiassa epämääräisiä ja jopa päättömiä opetuksia.

"Väinämöinen kielsi ja epäsi eri perinteissä muun muassa:

- Tekemästä syytä syyttömälle eli vikaa viattomalle.
Tähän syyllistynyt saa erään tarinan mukaan kurjat olot Tuonelassa.

- Vanhan ottamasta nuorta puolisoa.
Hän oli itsekin tehnyt saman virheen (Aino).
Lisäperusteita: Katumoiksi nainen kaunis kainun miehen kainalossa, huoleksi hyvä heponen, huonon miehen seimen päässä.
Vaihtoehtoisesti: Kaikkiansa se katuvi, joka nuorta naimistansa, lasna lapsen saamistansa, pienenä perehtimistä.

- Viemästä kukkaroa naimattomalta.
Siis varastamasta ainakaan heikommassa asemassa olevalta.

- Kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta.
[Eli rikkauksien ja varallisuuden perässä ei tulisi juosta - oma tulkinta]

- Syömästä (kalan tai sian) suolta ja "alaista puolta" (sisäelimiä?).

- Viheltämästä tai laulamasta huvikseen vesillä.
Viheltämällä nostettiin tuulta, jota tarvittiin purjehduksessa. Turha viheltely saattoi kuitenkin nostaa myrskyn. Toisaalta eräässä perinteessä Väinämöinen tarkentaa kiellon koskevan myyttisen tiedon aiheetonta julkituomista, joka ilmeisesti aukealla ulapalla olisi erityisen julkeaa, ja huomauttaa, että Luoja pitää sitä syntinä.

- Hakemasta Lapista taikinan juurta.
Monien tautien ja kirousten ajateltiin tulevan Lapista tai Pohjolasta, joten sieltä oli parempi olla tuomatta mitään, varsinkaan ruoka-aineita.

- Huutamasta tai riehumasta veneessä.
Epäkohtelias käytös ärsytti ympäristön haltijoita; vesillä ärsyyntyi veden väki. Eri ympäristöjä, kuten vettä, maata ja metsää, piti kunnioittaa, jotta niiden haltijat eivät olisi vihastuksissaan takertuneet ihmiseen aiheuttaen sairauksia.

- Uimasta vaarallisesti.
Myös itsensä vaarantaminen ärsytti ympäristön haltijoita. Vaikka typerä uimari ei hukkuisikaan, saattaisi veden väki sairastuttaa hänet, varsinkin jos hän pelästyisi uidessaan.

- Makailemasta tiellä.
Jos toiset tekevät työtä, pitää ainakin pysyä poissa tieltä.

- Huutamasta keskiyöllä.
Jotkut ajankohdat olivat erityisen herkkiä yliluonnollisten uhkien kannalta.

- Kuolleita itkemästä.
Luultavasti tarkoitettiin kieltää eläviä itkemästä liiaksi vainajaa, jotta ei tulisi hulluksi. Sitä paitsi vainaja oli yhä olemassa, ja sen saattoi jopa kutsua avukseen.

- Kiven päällä kiikkumasta.
Tämän kaltainen kielto on taltioitu vain kerran (SKVR:VII3 4463). Jotkut kivet olivat pyhiä, ja ehkä kiikkuminen olisi pyhän häpäisyä. Joka tapauksessa kivessä asui väkeä, joka aiheutti loukkaantumisia asiattomasti käyttäytyville.

Kaikki Väinämöisen opetukset eivät olleet kieltoja, osa oli suosituksia tai toteamuksia. Osa Väinämöisen opetuksista elää yhä sananlaskuina.

»Sano vanha Väinämöini: Paremp' ois omalla moalla
juuva vettä ropehesta, ennen kuin moalla vierahalla
juuva tuopista olutta.»
(SKVR:I1 38a)

Kaikkia kansanperinteen välittämiä sääntöjä ja varoituksia ei pantu Väinämöisen nimiin. Kansanperinteessä tunnettiin myös seuraavia sääntöjä ja varoituksia:

- Joutsenta ei saanut ampua.
Joutsen oli pyhä ja sen ampujaa kohtasi kuolema tai turmio.

- Insesti oli jyrkästi kammoksuttua ja kiellettyä, kuten lähes kaikissa muissakin kulttuureissa.
Insestisyytöksiä käytettiin voimakkaina herjoina esimerkiksi loitsuamisen yhteydessä. Insestin tai insestisyytöksen vuoksi esimerkiksi Kullervo tappoi itsensä, ja Väinämöinen joutui pakenemaan yhteisöstä.

- Murhaajien ja muiden "ikuisten pahantekijöiden" kerrottiin joutuvan syvälle maan tai veden alle, taikka kirjokannen kynnys-alle, eli taivaankantta kannattavan maailmanpylvään juurelle, jossa sijaitsivat Pohjola ja Manala. Tauteja, noidannuolia ja kirouksia manattiin pois elävien maailmasta heidän luokseen. Ei tiedetä, onko kuolemanjälkeinen rangaistus pahoille kristillistä perua vai osa alkuperäistä suomalaista mytologiaa.

+ Karhua ei saanut mainita nimeltä, sensijaan käytettiin kiertoilmauksia joita tuli vaihtaa tietyn väliajoin jotta karhu ei oppisi niitä.
Karhu oli pyhä ja sen ampujaa kohtasi kuolema tai turmio."

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Mielenkiintoisaa, että sanot olevasi ateisti, mutta iloitset vanhakantaisen uskonnon uusista oikeuksista ja kannattajien lisääntymisestä. Johtuuko se sitten tuosta suomalaiskansallisen historian ja kulttuuriperimän arvostuksesta?

Käyttäjän kuoppari kuva
Ari Kuoppa-aho

Kyllä ja luonnuskojen nousu edistänee myös elämänkatsomusten tasa-arvoa, uskonnon vapautta ja valtion sekularismia.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Odotan hartaana miten jumalien välinen taistelu päättyy. Valitsen ehdottomasti voittajajumalan suosittaman jumaluskon.

Normannien tarustoissa on tuo Walhalla. Sinne meikä haluaa vetämään sahtia ja syömään rasvaista muonaa, sitä kun ei tahdo enää mistään saada.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kunatsoo kristinuskoa suomenuskosta päin on kristinusko ilman jumallaa eli ulkoista aukoriteettiä oleva uskonto, jota johtaa mahtava shamaani tietäjä "ristin Kiesus" äitinsä "Maaria emosen" kanssa ja heillä on hallussaan suuri ja salattu "Tieto." Vanhan kansan runot onkin hauskoja luettavia, ja niistä näkee myös miten joskun on ajateltu esim kristinuskojat ja tabuista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itseasiassa vaikka kirkko pyrki alkuvaiheessa ja uskonpuhdistuksen aikaan hävittämään muinaisuskon Suomesta pakanallisena, se ei siinä onnistunt vaan katsottiin että on parempi vaan antaa olla. Vanhat uskomukset ja tavat säilyivätkin kristinuskon rinnalla varsin pitkään muinaisusko alkoi viimeistään kuolla 1930-loppupuolella Suomen tullessa. Myöskin viimeisten 16 vuoden aikan moni uskomus ja perinne on Suomessa sammunut universaalin Amerikkalais-kaupallisen kulttuurin läpipuskemisen myötä, viimeisenä katoaa Suomenkieli jossa jo nyt puhekielessä monia kotoperäisiä sanoja korvataan anglismeilla esim ei sanota enään että tunnelma olisi korkealla tai katossa vaan että on hyvä pöhin ja highti on päällä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Eikös "tunnelma katossa" ole svetisismi?

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset